Tarkistin juuri, että kirjastossa pitäisi olla Iain Banksia paikalla.
Huomenna käyn reippaasti astellen kohti lempirakennustani, kaappaan sovitun opuksen kainaloon ja suuntaan kohti Jyväskylää. Palaan kotokonnuille vasta loppuviikosta.
Nyt menee hivenen tämä istuntojärjestys sekaisin, mutta eipäs hätäillä. Sen verran voisin kertoa, että toissaviimeksi tapasimme meillä (siellä Valtakadun pienemmässä numerossa) ja kävimme läpi ensimmäisellä kerralla sopimaamme Jorge Amadoksen Vanhaa merikarhua. Muistaakseni melkein kaikki olivat kirjan lukeneet, tai ainakin sen vilaukselta nähneet. Koska emme ole tiukkapipoja -emmehän?- keskityimme ananaksen, viinirypäleiden ja hunajamelonin mutustelun lomassa vertailemaan myös lukukokemuksiamme.
Minulle tuli Amadon kirjasta mieleen tunkkaisehko pehmopornoelokuva jostain 1970-luvun alusta. Pidin kovasti hänen kirjoitustyylistään, joka oli vanhahko, mutta ei silti homeisen ummehtunut. Erityisesti mieleeni jäi hänen tapansa kuvata "eläkeläisten ja koroillaan eläjien" elämää ja pienyhteisön herkkyyttä. Valhettelu ja mielikuvitus (tai sen puute) olivat kirjan löysähköjä teemoja.
Illan kirjallinen anti jäi melko heikoksi, koska osa ei ollut ehtinyt tutustua Periperin uskomattoman elämään. Yritimme myös epätoivoissamme keksiä klubillemme uutta nimeä. Lähdimme liikkeelle Amadasta, etenimme Kuusikkoon, kävimme "jonkunkadun antikvariaatissa" ja kuten nimestä näkee .. -tadaa! -päädyimme Amadaan. Tua voi kertoa lisää nimen alkuperästä ja syntyhistoriasta.
Toivoisin, että kirjoittaisitte myös omia kokemuksianne tapaamisistamme ylös. Niin on lyhyt ihmisen muisti, ettei uskoisi. Tästä kolme kuukautta eteenpäin ja tuskin muistamme enää Vanhaa merikarhua! (Mikä on sääli, sillä hän oli varsin mielenkiintoinen henkilö, siis noin fiktiiviseksi hahmoksi.)
Ilta rientää, unimatti heitti säkillisen hiekkaa päälleni noin vartti sitten. Mistä tulikin mieleeni kysymys: mikä oli sen Gaimanin sadun nimi jonka kuuntelimme toissaviimeisen iltamme päätteeksi? Kirja ja erityisesti sen kuvitus on loistava.
Tekstit
1 kommentti:
Iltasatu oli nimeltään "The Day I Swapped My Dad for Two Goldfish", tarina oli Neil Gaimanin ja kuvitus taasen Dave McKeanin. Gaiman on kirjoittanut muitakin nuoremmalle väelle suunnattuja kertomuksia, johtunee huvin ja hyödyn yhdistämisestä, kun lapsilleen varmaankin iltasatuja silloin tällöin kertoo.
Lähetä kommentti