Vaikka talvi näyttää jo menneen lumien mukana, on silti aika Amadan pikkujoulun. Tapaamisiin siis huomenissa Tillin sähköpostitse ilmoittamissa koordinaateissa kello (joulu)kuusi alkaen.
Muistakaa myös toimia pikkujoulupukin tonttuapulaisina (lahjan arvoksi oli sovittu 2e)!
perjantaina, joulukuuta 07, 2007
keskiviikkona, lokakuuta 03, 2007
Tsehov, myötäeläjä
Lauantaina saimme vihdoin tapaamisen järjestettyä. Ajatuksena oli jatkaa siitä mihin viime keväänä jäimme, eli Alan Mooren sarjakuviin ja tutustumalla ainakin yhden sarjakuvan filmatisointiin. Kaikille ei varmaankaan tieto kulkenut tästä kokoontumisesta. Pahoittelen suuresti. Yritimme katsoa From Hell :ia, mutta ehkäpä ajankohdan valinta (lauantai-ilta) oli hieman epätasapainossa elokuvan synkän sisällön suhteen ja aika pian janosimme keveämpää ohjelmistoa.
Vaihdoimme siis Johnny Deppin huuruiset tunnelmat Daft Punkin musiikkivideospektaakkeliin sekä myöhemmin Herra Ankan alkutaipaaleen toilailuihin. Viinin virratessa kävimme myös hieman läpi kesälukemistoamme ja päädyimme Varpun ehdotuksesta perehtymään seuraavaksi Anton Tsehovin tuotantoon. Huomatkaa siis, että nyt on mahdollisuus lukea myös näytelmiä!
Vaihdoimme siis Johnny Deppin huuruiset tunnelmat Daft Punkin musiikkivideospektaakkeliin sekä myöhemmin Herra Ankan alkutaipaaleen toilailuihin. Viinin virratessa kävimme myös hieman läpi kesälukemistoamme ja päädyimme Varpun ehdotuksesta perehtymään seuraavaksi Anton Tsehovin tuotantoon. Huomatkaa siis, että nyt on mahdollisuus lukea myös näytelmiä!
tiistaina, syyskuuta 18, 2007
Kauniimman kuvan kunniaksi 2.0
Viime keväältä jäi leffa katsomatta, sopisiko elokuvailta ensi viikon lauantaina (29.9.) luonani? On uusi televiiiisio ja kaikki. Vaihtoehtoja on kaksi: From Hell- Helvetistä tahi sitten V for Vendetta. Äänestää voisi vaikka kommentteihin, tasatuloksessa lantti ratkaisee.
tiistaina, toukokuuta 08, 2007
Viimeinen kuulutus
Voisimmeko yrittää kokoontua edes yhden kerran ennen kesää? Ehdotan ajankohdaksi viikonloppua viikolla 21, eli perjantai 25.5. tai lauantai 26.5. Voimme tavata meillä Valtakadulla, jos kaikille sopii.
Muistin virkistämiseksi lukekaa alapuolelta Hannan ehdotus seuraavaksi lukemistoksi.
Muistin virkistämiseksi lukekaa alapuolelta Hannan ehdotus seuraavaksi lukemistoksi.
tiistaina, maaliskuuta 27, 2007
Mitäs me pioneerit
Glorian Koti- lehti listaa tämä kuun numerossaan asioita, jotka ovat erityisen trendikkäitä juuri nyt. Yksi niistä on tietysti kirjakerhon perustaminen! Jutussa kerrotaan HS:n kirjallisuusblogin innoittaneen monia tällä jalolla tiellä, mutta mielestäni me Amadalaiset voimme ihan aiheesta kysyä, mistähän Pihan Kirsi onkaan ideansa alunperin saanut..?
Toivoisin todella että ehtisimme tapaamaan ennen pääsiäistä, mutta mikäli aikataulumme eivät millään täsmää, ehdotan seuraavaa lukukokemusta täysin itsevaltaisesti.
Kuuntelin eilen YLE:n ykköseltä mainion haastattelun, jossa Tuuve Aro kertoi uudesta novellikokoelmastaan Uimakoulussa kukaan ei ole yksin. Ajattelin siis ehdottaa elokuvakriitikkonakin tunnetun Aron tuotantoa jota näyttää löytyvän ihan mukavasti kirjastostammekin. Lisäksi emme ole lukeneet paljoakaan novelleja, joten uusi aluevaltaus voisi olla ihan paikallaan, vaikkapa näin hyvin alkaneen kesän kunniaksi.
Toivoisin todella että ehtisimme tapaamaan ennen pääsiäistä, mutta mikäli aikataulumme eivät millään täsmää, ehdotan seuraavaa lukukokemusta täysin itsevaltaisesti.
Kuuntelin eilen YLE:n ykköseltä mainion haastattelun, jossa Tuuve Aro kertoi uudesta novellikokoelmastaan Uimakoulussa kukaan ei ole yksin. Ajattelin siis ehdottaa elokuvakriitikkonakin tunnetun Aron tuotantoa jota näyttää löytyvän ihan mukavasti kirjastostammekin. Lisäksi emme ole lukeneet paljoakaan novelleja, joten uusi aluevaltaus voisi olla ihan paikallaan, vaikkapa näin hyvin alkaneen kesän kunniaksi.
perjantaina, maaliskuuta 09, 2007
Ilias
"Laulaos, oi runotar, viha Peleun poian Akhilleun turmiokas, mi akhaijeja löi lukemattomin tuskin, monta mi Hadeen luo väkivoipaa sielua syöksi" -näillä sanoilla alkaa länsimaisen kirjallisuuden vanhin kirja, Ilias. Sen kirjoittajaksi mainitaan Homeros, jonka uskotaan eläneen 700-luvulla e.a.a. Joka tapauksessa tuohon aikaan Ilias sekä myöhempää materiaalia sisältävä Odysseia ovat saaneet lopullisen muotonsa. Iliaan sisältämä tarinaperinne on viimeksi mainittua huomattavasti vanhempaa. Lineaari B -kirjoituksen selviämisen jälkeen kävi selväksi, että osa Iliaan kertomuksista on tunnettu jo 1200-luvulla e.a.a. Ennen kirjaksi muotoutumistaan Iliaan tarinat ovat olleet suullista perinnettä. Kirja kertoo akhaijien sodasta ilionilaisia ja näiden apukansoja vastaan. Kertomuksen tapahtuma-aikana Ilionin kaupunki on ollut ahdistettuna jo toistakymmentä vuotta. Itse asiassa niin kauan, että Helene, jota akhaijit ovat saapuneet pelastamaan, on jo kiintynyt uusiin isäntiinsä.
Ilias on kirjoitettu runomittaan. Tästä johtuen kirjan suomentamisessa on varmasti ollut työtä. Lukemani Otto Mannisen suomennos vuodelta 1919 on kuitenkin onnistunut. Kieli on vanhahtavaa, mutta erikoisen juhlavaa. Mielikuvitusta on käytetty, tuloksena jopa hauskoja kohtia kuten Dolonin seikkailun "näätäinen hytyrä". Kirjan tarina etenee monessa tasossa: yksi on ihmisten välinen taistelu kaupungin omistuksesta, toinen Akhilleuksen ja Agamemnonin yli puolet kirjasta vievä riita, kolmas Olympon jumalien keskinäiset tapahtumat ja puuttuminen ihmisten maailmaan. Iliaan ihmiset ovat terveitä ja hyväkuntoisia, mieleltään vahvoja ja puhelahjoiltaan mestareita. Jumalien mielivallan edessä he ovat kuitenkin heikkoja. Ihmisten yläpuolisen maailman ehdoton hallitsija taas on Zeus. Vaimonsa Heren vastarinnan hän lopettaa lyhyeen muistuttamalla, miltä ´tuntui roikkua käsistä katosta`. Ilionin kohtalo on ennalta sinetöity. Zeus haluaa kaupungin kukistuvan. Tekevätpä ihmiset kerran rauhan, mutta jumalat puuttuvat asiaan ja taistelu jatkuu. Olympon väki ohjaa tapahtumia myös antamalla ajatuksia ihmisten mieliin, tekeytymällä valekuviksi sekä arkisemmin ohjaamalla surmaa tuottavia välineitä suuntaan jos toiseenkin.
Suurin Ilionin sodan sankareista on eittämättä Akhilleus, tuo antiikin sankareista kuuluisin. Kuningas Agamemnon ottaa itselleen sankarille rakkaan orjanaisen, Briseun, mistä sydämistyneenä Akhilleus ei osallistu taisteluihin ennen kuin tämän ystävä Patroklos kuolee. Patroklon kuolemaa sureva ja kostava Akhilleus on demoninen hahmo. Hän jopa hyppää jokeen tappamaan hukkuvia iliolaisia säästäen vain 12 miestä ystävänsä polttoroviolle. Paitsi suuri miesten surma, on Akhilleus myös suuri suupaltti. Armon anojalle hän vastaa: "Kuollos, ystävä, siis sinä myös! Älä ruikuta suotta! Kuolihan Patrokloskin, vaikk´ urohomp´oli paljon". Monet teoksen lukeneista taas mainitsevat Ilionin puolustajan, kuningas Priamon pojan Hektorin mieluisammaksi sankariksi. Hektor ei piittaakaan uhittelevista puheista, vaan eräänkin kerran vastaa: "Ällös noin pelotelko sa kuin mitä pilttiä pientä tai kuin naista, jok´uljait´ei sotatoimia tunne". Homeros syventää vielä Hektorin hahmoa kuvaamalla lämpimästi, kuinka tämä käy tapaamassa vaimoaan ja lastaan Ilionissa. Molemmat sankarit ovat kuitenkin jo kuoleman omia, siitä pitää jumalien säätämä katharsis huolen.
Iliaan tapahtuma-aika on varhainen rautakausi. Tästä huolimatta sotisovat ja kilvet kiiltelevät vaskisina, vaurauden ja kauneuden kuvina. Ihmiset elävät yhä lähellä luontoa, minkä voi päätellä runsaista vertauskuvista. Rohkean ja jopa yltiöpäisen taistelijan vertauskohta on leijona: "niinkuin pentusiaan emäleijona suojaa, kun läpi metsän niitä se vie sekä pyytäjäparven kohtaa voimaans´uskaltain; pedon otsapa silloin pelkkänä ryppynä on, ett´ei näy silmiä alta". Antiikin aikana leijonia todella oli vielä Kreikan alueella. Varhaisina aikoina tapahtunut puunkaadosta ja laiduntamisesta johtunut eroosio vilahtaa myös kirjan sivuilla. Homeros kuvaa, kuinka rajuja kevättulvat ovat ja kuinka voimakas tulvavesi vastustamattomasti vie mukanaan maata ja puita mereen. Iliaan maailma on arkaainen pienten kaupunkivaltioiden, yliluonnollisuuden, mieskunnon ja patriarkaalisuuden värittämä tilkkutäkki. Sen loistosta ja kunniakäsitteistä ovat muinaiset runonlaulajat taltioineet meille myöhemmille tämän väläyksen.
Ilias on kirjoitettu runomittaan. Tästä johtuen kirjan suomentamisessa on varmasti ollut työtä. Lukemani Otto Mannisen suomennos vuodelta 1919 on kuitenkin onnistunut. Kieli on vanhahtavaa, mutta erikoisen juhlavaa. Mielikuvitusta on käytetty, tuloksena jopa hauskoja kohtia kuten Dolonin seikkailun "näätäinen hytyrä". Kirjan tarina etenee monessa tasossa: yksi on ihmisten välinen taistelu kaupungin omistuksesta, toinen Akhilleuksen ja Agamemnonin yli puolet kirjasta vievä riita, kolmas Olympon jumalien keskinäiset tapahtumat ja puuttuminen ihmisten maailmaan. Iliaan ihmiset ovat terveitä ja hyväkuntoisia, mieleltään vahvoja ja puhelahjoiltaan mestareita. Jumalien mielivallan edessä he ovat kuitenkin heikkoja. Ihmisten yläpuolisen maailman ehdoton hallitsija taas on Zeus. Vaimonsa Heren vastarinnan hän lopettaa lyhyeen muistuttamalla, miltä ´tuntui roikkua käsistä katosta`. Ilionin kohtalo on ennalta sinetöity. Zeus haluaa kaupungin kukistuvan. Tekevätpä ihmiset kerran rauhan, mutta jumalat puuttuvat asiaan ja taistelu jatkuu. Olympon väki ohjaa tapahtumia myös antamalla ajatuksia ihmisten mieliin, tekeytymällä valekuviksi sekä arkisemmin ohjaamalla surmaa tuottavia välineitä suuntaan jos toiseenkin.
Suurin Ilionin sodan sankareista on eittämättä Akhilleus, tuo antiikin sankareista kuuluisin. Kuningas Agamemnon ottaa itselleen sankarille rakkaan orjanaisen, Briseun, mistä sydämistyneenä Akhilleus ei osallistu taisteluihin ennen kuin tämän ystävä Patroklos kuolee. Patroklon kuolemaa sureva ja kostava Akhilleus on demoninen hahmo. Hän jopa hyppää jokeen tappamaan hukkuvia iliolaisia säästäen vain 12 miestä ystävänsä polttoroviolle. Paitsi suuri miesten surma, on Akhilleus myös suuri suupaltti. Armon anojalle hän vastaa: "Kuollos, ystävä, siis sinä myös! Älä ruikuta suotta! Kuolihan Patrokloskin, vaikk´ urohomp´oli paljon". Monet teoksen lukeneista taas mainitsevat Ilionin puolustajan, kuningas Priamon pojan Hektorin mieluisammaksi sankariksi. Hektor ei piittaakaan uhittelevista puheista, vaan eräänkin kerran vastaa: "Ällös noin pelotelko sa kuin mitä pilttiä pientä tai kuin naista, jok´uljait´ei sotatoimia tunne". Homeros syventää vielä Hektorin hahmoa kuvaamalla lämpimästi, kuinka tämä käy tapaamassa vaimoaan ja lastaan Ilionissa. Molemmat sankarit ovat kuitenkin jo kuoleman omia, siitä pitää jumalien säätämä katharsis huolen.
Iliaan tapahtuma-aika on varhainen rautakausi. Tästä huolimatta sotisovat ja kilvet kiiltelevät vaskisina, vaurauden ja kauneuden kuvina. Ihmiset elävät yhä lähellä luontoa, minkä voi päätellä runsaista vertauskuvista. Rohkean ja jopa yltiöpäisen taistelijan vertauskohta on leijona: "niinkuin pentusiaan emäleijona suojaa, kun läpi metsän niitä se vie sekä pyytäjäparven kohtaa voimaans´uskaltain; pedon otsapa silloin pelkkänä ryppynä on, ett´ei näy silmiä alta". Antiikin aikana leijonia todella oli vielä Kreikan alueella. Varhaisina aikoina tapahtunut puunkaadosta ja laiduntamisesta johtunut eroosio vilahtaa myös kirjan sivuilla. Homeros kuvaa, kuinka rajuja kevättulvat ovat ja kuinka voimakas tulvavesi vastustamattomasti vie mukanaan maata ja puita mereen. Iliaan maailma on arkaainen pienten kaupunkivaltioiden, yliluonnollisuuden, mieskunnon ja patriarkaalisuuden värittämä tilkkutäkki. Sen loistosta ja kunniakäsitteistä ovat muinaiset runonlaulajat taltioineet meille myöhemmille tämän väläyksen.
Kohdassa "Homeerinen laulu" on linkki, jossa valitsemalla Sample -kohdasta alemman voi kuulla Iliaan alkuperäistä esitystapaa.
tiistaina, maaliskuuta 06, 2007
Tiedoksenne hyvät toverit!
Mikäli haluatte tuohon oikealle puolelle nimenne kohdalle lisättävän tietyn kotisivun tai esimerkiksi profiilisivunne, se on mahdollista. Sen voitte tehdä esim. itse tai kertokaa minulle mille sivulle haluatte nimestänne klikkauksen johtavan, ja hoidan homman tuossa tuokiossa.
lauantaina, helmikuuta 17, 2007
Muutos tuulee
Auugghh!! (kuten Lassi sanoisi lastenhoitajan paluusta kuullessaan), on tullut bloggeriin jotain muutoksia, toivottavasti ei mene ihan sekaisin kirjoittelu täällä. Oli eilisiltainen tapaaminen kiva, kovasti olimme kukin tahoillamme tietoa kirjoista imeneet, Venäjästä ja Tampereesta ja islamista ja tavarataloista. Vaan seuraavan kerran kirjailija on nimeltään Alan Moore (ei oikeastaan ole edes kirjailija, vaan sarjakuvakäsikirjoittajatuhertelija, mutta kun kerran minulle valintavuoro annettiin, niin kärsikää kirkkaamman kruunun tavoittelussanne). Kokoontuma pidettäneen minun luonani joskus viikolla 11 tahi 12, sopivia päiviä voi ehdottaa. Illan aikana olisi tarkoitus katsastaa Alan Mooren sarjakuviin perustuvista elokuvista joko From Hell tai V for Vendetta (The League of Extraordinary Gentlemen on sen verran huono, että sitä ei ehdolle oteta), äänestää saa mielellään.
Tarkoitukseni oli myös lisätä reunalinkkeihin menneitä luettuja, mutta ovat näemmä kadonneet, voisiko Tuija ne takaisin paikalleen auttaa?
Tarkoitukseni oli myös lisätä reunalinkkeihin menneitä luettuja, mutta ovat näemmä kadonneet, voisiko Tuija ne takaisin paikalleen auttaa?
torstaina, helmikuuta 08, 2007
Viimekertainen tapaaminen Varpulla oli antoisa. Muistaakseni lähes kaikki olivat lukeneet sovittua kirjailijaa (Kjäll Västö), ja ainakin minä sain illasta irti juuri sitä mitä odotinkin; uudet näkökulmat ja mielipiteet syvensivät ja avasivat lukemaani tekstiä oivallisesti. Kirjoitan ehkä joskus lisää, jahka jaksan.
Seuraavan kerran tapaamme reilun viikon kuluttua (pe 16.2.) tuttuun tapaan Valtakadulla klo 20 aikaan. Sovimme lukevamme palkittua tietokirjallisuutta, mutta toki voi lukea myös palkitsemattomia teoksia. Ajatuksenani oli tutustua popularisoituun tieteen kieleen.
Tervetuloa ja näkemiin!
Seuraavan kerran tapaamme reilun viikon kuluttua (pe 16.2.) tuttuun tapaan Valtakadulla klo 20 aikaan. Sovimme lukevamme palkittua tietokirjallisuutta, mutta toki voi lukea myös palkitsemattomia teoksia. Ajatuksenani oli tutustua popularisoituun tieteen kieleen.
Tervetuloa ja näkemiin!
torstaina, tammikuuta 04, 2007
Hyvää Uutta Vuotta!
Vuosi on jo pyörähtänyt hyvää vauhtia käyntiin ja muutoksia on heti luvassa. Ennakkotiedoista poiketen kokoonnumme Varpun luona ensi viikolla jo keskiviikon iltana kello seitsemän. Toivottavasti uusi aika sopii kaikille.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)