Huhtikuinen hämärä hetki

Kirjallisuuskerho Amada kokoontui torstaina 20. huhtikuuta Tuuba:n mukavissa kotitiloissa. Iltamme alkoi noin kello 20 yhteisellä tervehdyksellä, jonka jälkeen otimme keskustelunaiheeksi Salingerin Sieppari ruispellossa -kirjan. Valitettavasti aikataulumuutoksen vuoksi parilla osallistujista oli kirja huonosti hallussa. Heidän tuskaiset huutonsa kaikuilivat kauan Kemijoen vielä hyisellä jäälakeudella... Mutta kuitenkin todettiin Salingerin olleen omana aikanaan moderni kirjoittaja. Kirjasta saattoi aistia 50-luvun yhdysvaltalaisen nuorison kapinallisuutta ja uhmaa aiempiin sukupolviin verraten. Mainittiin Salingerin olleen erikoinen kirjailija, joka saattoi säilytellä pitkiäkin aikoja mielestään epävalmiita käsikirjoituksia. Niitä on julkaistu jopa post-mortuumisti. Sieppari ruispellossa -kirjan päähenkilö oli erikoinen nuorimies. Tämän erikoisuuden varmisti hänen hyvä taloudellinen ja muu tilanteensa, joka mahdollisti toimeentulon ilman paneutumista opiskeluun tai työskentelyyn. Mikään kovanaama hän ei silti ollut, minkä todisti tämän läheinen ja hyvä suhde siskoonsa. Kirjan tapahtumat ja henkilöt oli sijoitettu jo selvästi nykyistä muistuttavaan moderniin maailmaan. Tarina voisi olla totta meidän aikanammekin. On helppoa uskoa kirjan olleen omana aikanaan nykyaikainen rakenteeltaan ja henkilöiltään.
Keskusteltuamme kirjasta paneuduimme yhtä intohimoisesti tarjolla oleviin maan antimiin. Yltäkylläisyys on monipuolisuutta. Illan yllätysvierailija oli Bacchus, joka kuitenkin tyytyi seuraamaan tapahtumia ympärillään matalalla profiililla. Siis ei suinkaan itseään esille tuoden. Osan vieraista saavuttua tulisilla vaunuilla, ei heillä ollut mahdollisuutta kaikkeen tarjontaan.
Auringon laskiessa vaipui kaupunki ympärillämme hitaasti pimeyteen, ja Amada:nkin tämänkertainen kokoontuminen päättyi. Niinhän katoavat ja loppuvat suuret sivilisaatiotkin ajan pyörteissä. Mutta kuten Niili-virran Egypti, Suuri Krokodiili, virkoaa kirjallisuuskerho Amada jälleen 12. toukokuuta kello 20.00. Aiheena on tuolloin Erich Maria Remarquen kirja Taivas ei tunne suosikkeja.
Mikäli muutoksia ilmenee, siitä ilmoitettaneen jäsenille joko tämän blogin kautta tai muuten.

Muutos edelliseen

Sopisiko sittenkin tapaaminen meillä tämän viikon torstaina, eli 20.4. klo 20?
Pidämme sellaisen lyhyen istunnon, puhumme nopeasti ja hiljaa, lopetamme ennen kuin kukaan huomaa kenenkään edes aloittaneen.

Kirja lienee luettu jo lähes kaikilla, näin ymmärsin. Jollei joku ole ehtinyt, ei se mitään! Kuka niitä kirjoja aina loppuun saakka lukee.. En minä ainakaan (paitsi tällä kertaa).

In vino veritas

Bulgakov on käsitelty ja on aika siirtyä eteenpäin elämässä. Vilkkaahkoa keskustelua siivitti jälleen muutama punaviinipullo, joista toiset olivat maukkaampia kuin toiset.

Seuraava kerta sovittiin pidettäväksi torstaina 27.4. Siihen mennessä olemme kaikki lukeneet J. D. Salingerin Sieppari ruispellossa -kirjan. Kumma kyllä olemme kaikki onnistuneet välttämään teokseen tutustumisen aikaisemmin! Nyt on korkein aika tarttua tähänkin klassikkoon.